VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 
29.6.2016
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JULKISTEN ELINTARVIKE- JA RUOKAPALVELUHANKINTOJEN
ARVIOINTIPERUSTEISTA (YMPÄRISTÖMYÖNTEISET
VILJELYTAVAT, ELINTARVIKETURVALLISUUTTA JA ELÄINTEN HYVINVOINTIA
EDISTÄVÄT TUOTANTO-OLOSUHTEET)

Valtioneuvoston tavoite
Julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen kriteerejä koskevan Valtioneuvoston
periaatepäätöksen tavoitteena on ohjeistaa julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluissa
sellaisiin hankintoihin, joiden tuottamisessa on noudatettu hyviä tuotantotapoja.
Tuotanto-olosuhteissa otetaan tehostetusti huomioon mm. pellon hyvät viljelymenetelmät,
ravinteiden kierrätys, tarpeen mukainen kasvinsuojelu ja eläinten hyvinvointi
ja terveys sekä elintarviketurvallisuus.
Periaatepäätös tukee pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteita parantaa
suomalaisen ruuantuotannon kilpailukykyä. Se täydentää muita, julkisiin elintarvikehankintoihin
liittyviä strategioita.
Valtioneuvoston periaatteet
Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan
korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla
hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on
tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia
ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla.
Hankintayksiköt voivat asettaa erilaisia vaatimuksia tarjoajien ohella myös itse hankinnan
kohteelle eli elintarvikkeille. Edellytyksenä on kuitenkin, että asetetut vaatimukset
liittyvät hankintaan ja niillä on merkitystä tarjousten vertailussa. Vaatimuksilla
ei saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua eikä niillä saa pyrkiä suosimaan tai
syrjimään ketään tarjoajaa. Vertailun perusteet ja kriteerit esitetään tarjouspyynnössä.
Yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä voidaan esittää ainakin seuraaville
elintarvikkeen ominaisuuksille: tuoreus, tasalaatuisuus, jäljitettävyys, suola- ja rasvapitoisuus,
luomu, bakteerien määrä ja turvallisuus. Tuotteille on mahdollista käyttää
myös muita, tarjoajien syrjimättömyyden huomioivia kriteereitä, kuten prosessi,
toimitusaika, hävikin hallinta, jalostettujen tuotteiden raaka-aineiden alkuperätieto ja
ravitsemussuositusten mukaisuus.
Edellä mainitut kriteerit voivat sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia, joita voidaan
tilanteen ja harkinnan mukaan hyödyntää hankintamenettelyissä:
– julkisissa keittiöissä hankitaan ensisijaisesti luonnonmukaisesti tuotettua maitoa
– marjojen ja vihannesten alkuperämaa ja viljelytila/keräilyalue ilmoitetaan ja ne on
voitava käyttää kuumentamatta
– viljatuotteissa raaka-aineen alkuperämaa ja tuotteen jalostusmaa ilmoitetaan
– pestyn perunan alkuperä, viljelytila ja tuotantotapa ilmoitetaan

– maito-, liha- sekä kananmunatuotteiden salmonella- ja lääkejäämävapaus perustuu
seurantaan ja todentavaan valvontajärjestelmään
– sioilla on saparo sekä tilaa enemmän kuin tietty vaadittu neliömäärä/lihasika
– siipikarjasta saatavat tuotteet ovat peräisin tiloilta, joilla nokkia ei katkaista
– kalan alkuperämaa ilmoitetaan ja onko se luonnonkala/kasvatettu tai vastuullisella
tavalla pyydetty
Perinteisten hankintojen lisäksi tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää innovatiivisia
julkisia hankintoja. Ne toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa tilaajan, tuottajan ja
sidosryhmien kanssa, ja niillä haetaan esimerkiksi tuotannon tehostamista tai tuotteen
hiilijalanjäljen tai elinkaarisen ympäristövaikutuksen tai kokonaiskustannusten alentamista.
Kilpailukykyä lisäävät innovaatiot voivat liittyä myös muihin tekijöihin.
Esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa uusiutuvien energialähteiden käyttö tuotannossa,
agro-ekologisten symbioosien edistäminen, talouskalana vajaahyödynnettyjen
kalojen tuotteistaminen tai kotimaisten kasviproteiinien kehittäminen ja käyttö
elintarviketuotteissa.
Valtioneuvosto suosittelee, että myös kaikki muut julkiset hankintayksiköt sekä valtion
omistusohjauksen piirissä olevat yritykset noudattavat edellä mainittuja periaatteita
ja tavoitteita.
Valtioneuvosto on 30.12.2015 päättänyt, että tietyt edellisen hallituksen strategiset
linjaukset jäävät voimaan. Näihin kuuluvat vuonna 2013 hyväksytyt periaatepäätökset
luomualan kehittämisohjelmaksi ja luomualan kehittämisen tavoitteiksi vuoteen
2020 sekä lähiruokaohjelmaksi ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteiksi vuoteen
2020. Niiden mukaisesti on edelleen ajankohtaista kannustaa kuntia ja maakuntia
kasvattamaan tuoreuteen ja laatuun perustuvan lähiruuan ja luomuruuan osuutta hankinnoissaan.
Asiaan liittyy myös vuonna 2013 tehdyt periaatepäätökset kestävien
ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisujen) edistämisestä julkisissa hankinnoissa
sekä Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta ”Vähemmästä viisaammin”.
Tavoitteeksi on esimerkiksi asetettu, että julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 20
prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti pyritään kasvattamaan
luonnonmukaisesti tuotetun maidon osuutta julkisissa hankinnoissa.
Toimenpiteet selonteon tavoitteiden edistämiseksi
Perustetaan hanke laatimaan käytännön hankintaopas kriteerien soveltamisesta. Opas
laaditaan osana kestävän kehityksen kokonaisuutta ottaen huomioon jo tehdyt ohjeistukset
mukaan lukien ravitsemussuositukset. Kannustetaan esimerkiksi eläinten laatukriteereistä
kertovan merkin suunnitteluun ja käyttöönottoon.
Parannetaan elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen suunnitelmallisuutta. Tähän liittyy
myös markkinakartoitusten tekeminen ja vuoropuhelu mahdollisten toimittajien
kanssa ennen hankinnan aloittamista.
Elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen tekeminen tässä esitettyjen kriteerien perusteella
edellyttää pitkäjänteistä ja strategista hankintojen suunnittelua, ruokapalvelun
(mukaan lukien ruokalistasuunnittelu) kehittämistä tuote- ja sesonkilähtöisesti, laajaalaista
hankintaosaamista sekä poliittisen ja virkamiesjohdon tukea käytännön hankintatoiminnalle

Valtioneuvosto kannustaa kuntia ja maakuntia sisällyttämään palvelu- tai hankintastrategioihinsa
tavoitteet ja periaatteet, jotka edistävät ympäristön kannalta hyvien
viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia ja terveyttä edistävien tuotanto-olosuhteiden
huomioon ottamista hankinnoissa.
Vaikutusten arviointi
Ympäristövaikutukset
Asettamalla julkisiin hankintoihin ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin sekä terveyteen
liittyviä tavoitteita pystytään edistämään uusien ratkaisujen kehittämistä ja luomaan
uusia markkinoita.
Ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät vähentävät vesistöjen ja pohjavesien
ravinnekuormitusta ja eroosiota sekä kasvinsuojeluainejäämiä maaperässä ja vesistöissä.
Tuotantopanosten tarkka käyttö ja ravinteiden kierrätys säästää rajallisia luonnonvaroja.
Euroopan Unionin komissio on teettänyt tutkimuksen, jossa on arvioitu ympäristönäkökohtien
vaikutuksia hankinnoista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Rahallinen säästö seitsemän edistyneimmän Euroopan unionin
-jäsenmaan kymmenessä tärkeimmässä tuoteryhmässä arvioitiin keskimäärin yhdeksi
prosentiksi ja kasvihuonekaasujen määrä väheni enimmillään 25 prosenttia.
Taloudelliset vaikutukset
Käytännön kokemusten mukaan uudet, laadukkaammat ratkaisut eivät ole välttämättä
kalliimpia kuin jo markkinoilla olevat, erityisesti jos otetaan huomioon käytön aikaiset
ja elinkaarikustannukset. Lisäksi uusia ratkaisuja, toimintatapoja ja teknologiaa
hyödyntämällä voidaan parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta ja laatua sekä yleistä
hyväksyttävyyttä.
Hankintojen pitkäjänteinen suunnittelu sekä ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen
ja eläinten hyvinvointia edistävien tuotanto-olosuhteiden vaatiminen ja kehittäminen
yhteistyössä markkinoiden kanssa parantaa julkisten organisaatioiden valmiuksia
vastata tulevaisuudessa hyvinvoinnin turvaamiseen sekä ympäristömuutoksiin
ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyviin haasteisiin. Ympäristön kannalta hyviin
viljelytapoihin ja eläinten hyvinvointia edistäviin tuotanto-olosuhteisiin liittyvien
hankintatavoitteiden asettamisella on positiivista merkitystä myös aluetalouteen.
Periaatepäätöksen toimenpiteet toteutetaan valtioneuvoston hyväksymien määrärahakehysten
ja eduskunnan myöntämien määrärahojen puitteissa.
Yritysvaikutukset
Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutumisen seurauksena ruokaketjuun saadaan
merkittävä lisäpanostus.
Suorien vaikutusten lisäksi julkisen sektorin hankinnoilla on yrityksille myös välillisiä
vaikutuksia esimerkiksi luotettavina referensseinä.

Julkiset hankinnat luovat myös alueen pienille tuottajille uusia mahdollisuuksia ja
työllisyyttä, mikä puolestaan kasvattaa verotuloja. Innovatiivisia ratkaisuja edelläkävijöinä
hyödyntävät kunnat parantavat vetovoimaisuuttaan ja vahvistavat maatalouden
aluetaloudellista merkitystä.
Terveysvaikutukset
Julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tulee muistaa joukkoruokailun
keskeinen rooli osana suomalaista ruokakulttuuria ja sen merkitys terveyden, työvireyden
ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Tästä syystä julkisten hankintojen ravitsemuslaatu
tulee ottaa huomioon ravitsemussuositusten kriteerien mukaisesti.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen vahva seuranta
Kukin hallinnonala ottaa huomioon periaatepäätöksen tavoitteet ja toimenpiteet toimialavastuun
mukaisesti läpäisyperiaatteella.
Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä arvioi periaatepäätöksen
toteutumista säännöllisesti. Arviointien yhteydessä ministeriryhmä antaa tarvittaessa
suosituksia päätöksen toimeenpanon parantamiseksi.
Arvioinnin pohjaksi maa- ja metsätalousministeriö teettää kyselyn valtion hankintayksiköille
ja kunnille periaatepäätöksen mukaisten kriteerien käytöstä vuonna
2018. Samaa tarkoitusta varten valitaan myös 3 pilottikohdetta, joissa seurataan elintarvike-
ja ruokapalveluhankintojen muuttumista lähivuosina.
Periaatepäätöksestä viestitään aktiivisesti valtion hankinnoista vastaaville organisaatioille
ja muille julkisille hankintayksiköille sekä erilaisissa maatalous- ja ympäristöhallintojen
järjestämissä tilaisuuksissa.

Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten elintarvikehankintojen vastuullisuudesta